Teksti: Lotta Bäckman

Sana peruna tulee espanjan kielen sanasta ”patata”. Peruna on alun perin kotoisin Etelä-Amerikasta, jossa sitä on viljelty vuodesta 8000 eKr. lähtien. Sanotaan, että perunan ”löysi” Perussa espanjalainen Gonzalo Jiminez de Quesada, joka vei sen mukanaan Espanjaan vuonna 1539. Perunan tie Pohjoismaihin ei ole täysin selvillä, mutta sen uskotaan tulleen tänne 30-vuotisesta sodasta palaavien sotilaiden mukana.

Ruotsissa Jonas Alströmer on tunnettu siitä, että hän on tehnyt perunasta suositun. Ei kuitenkaan pidä paikkaansa, että hän olisi tuonut tämän rakastetun mukulan Ruotsiin. Olof Rudbeck oli istuttanut perunaa Uppsalan kasvitieteelliseen puutarhaan jo vuonna 1658.

Hyvä tietää perunasta

Mitkä maat viljelevät eniten perunaa maailmassa?
Vuonna 2007 Kiina viljeli 72 miljoonaa tonnia perunaa, Venäjä 36,7 miljoonaa tonnia ja Intia 26 miljoonaa tonnia.

Missä perunaa syödään eniten?
Vuonna 2005 Valkovenäjällä syötiin perunaa 181 kiloa henkilöä kohden vuodessa, Kirgisiassa 143 kiloa ja Ukrainassa 136 kiloa.

Mitä perunoita saa kutsua uusiksi perunoiksi?
Kaikkia uuden sadon perunoita, jotka myydään ennen 30. syyskuuta, saa kutsua uusiksi perunoiksi. Nykyisin uudet perunat ja silli ovat must-ruokaa juhannuksen tienoilla.

Uudet perunat eivät ole kovin vanha perinne, vaan perinne syntyi oikeastaan vasta vuonna 1898 Skånen Kullahalvönissä, kun nuori maanviljelijä pystyi nostamaan 200 kiloa perunaa jo juhannukseksi.

Aluksi tähän varhaissatoon suhtauduttiin erittäin epäilevästi, koska perunat olivat tuolloin suuria juurimukuloita, joissa oli paksu kuori ja jotka nostettiin vasta loppukesällä. Varhaisista pienistä perunoista tuli kuitenkin menestys, ja jo seuraavana vuonna kysyntä oli hyvin suuri.

Kuinka perunaa käytetään parhaiten ruoanlaitossa?
Perunan käytölle ruoanlaitossa ei oikeastaan ole muita rajoituksia kuin mielikuvitus. Keittäminen, puristaminen, paistaminen, uunissa kypsentäminen, friteeraaminen ja soseuttaminen ovat vain muutamia menetelmiä, joita voi käyttää. Valmista perunasta hyvä keitto, joko pelkkä perunakeitto tai miksi et sekoittaisi siihen hieman purjosipulia tai jotain muuta vihannesta?

Perunaa sisältävistä keitoista tulee koostumukseltaan luonnostaan paksuhkoja, koska peruna sisältää paljon tärkkelystä joka suurustaa keiton luonnollisesti. Klassinen Vichyssoise (peruna-purjokeitto), joka voidaan tarjota sekä kylmänä että kuumana, on taivaallisen hyvää näin kesällä. Tämän keiton resepti tulee pian kuukauden keitoksi. Se on todella yksinkertainen ja hyvä keitto, jota voidaan myös muunnella sen mukaan, miten ja minkä kanssa sitä tarjotaan.

Toivottavasti sait inspiraatiota perunakokeiluihin kotikeittiöissä sekä keittojen että muiden hyvien ruokalajien valmistuksessa. Tämä hieno mukula on hyvää.

<< Aloitussivulle  |  Kaikki artikkelit